Hymyile, kiitä ja anna anteeksi.

Hymyile
sillä yhdelle yksinäiselle
se voi olla päivän hellin hetki.


Kiitä
sillä yhdelle ahkeralle
se voi antaa syyn jatkaa vielä huomennakin.

Anna anteeksi
sillä yhdelle syylliselle
se voi olla viimeinen pisara rakkautta.

Pitkää ikää

Pitkän liiton salaisuus
on joka aamu ihastua uuteen ihmiseen,

ja tutustua tähän päivän mittaan.

Unohtaa aina uudelleen,
miksi ei voisikaan rakastaa.

ja lumoutua kuin silloin ensi kertaa.


Sitten illan aikaan nukahtaa samaan vanhaan kainaloon.

runon ja suven päivän suviruno

Kesä on runo
Luojan lausuma.

Taivaan riimi järven pintaan,
Metsän tuoksu loppusointina.

Meren maku rantakivellä
kantavana ajatuksena.

Ja pikkuisen pakkaseen saa
kuin laatikkoon rakkaimman runon tallettaa.
.................

Ilosta runon ja suven päivää!

vipinää kipinöihin

Jospa iskisit kipinän
kun rakkautemme on kuivaa vielä
ja tuli siihen tarttua voisi

unohtaisimme kitinän
emmekä enää viitisis kaivella siellä
mistä kuonan kullan sijaan esiin toisi.

Ja vaikka saapuisi yö
joka kauas toisista kätemme lyö

tai tulisi jatkuva työ
joka tulen takastamme syö

hakisit sielusi liiteristä
yhden kuivahkon kalikan
ja uhraisit sen liekkiin

jo alkaisi ilmamme väristä
ja kenties tämänkin palikan
saisit takaisin leikkiin.

Hukun humalassa
järveen juhannuksena

tai mieleni syviin vesiin
marraskuun mietteisiin.

Hukun kumminkin.


Muutun mullaksi
lierojen ruuaksi

tai maadun jo matkalla hautaan
lahoan ajan mittaan.

Katoan kuitenkin.


Ja jos joku ottaa vaivakseen
pääsenkö sittenkään taivaaseen

Kerron: ellei juhlita yläkerrassa
niin ainakin matojen ruokalassa.

Juhlitaan joka tapauksessa.

Kasvua

Kasvatathan varpaasi pienoiset
oikeita polkuja tallaamaan.

Kasvatathan sormet nuo hienoiset
toisia moisia rakastamaan.

Säilytäthän mielesi suuren
vaikka jää maailma järkeä vaille.

Kasvatathan sydämeen juuren
kasvathan kiinni isäsi maille.
--------------------------------------

Hyvää juhannusta!

------------------

Taivaan raja kutsuu
suolantuoksuisena
kotisohvalla.

Sinä sileä kuin meren suudelma
suolantuoksuinen.

Sinä kutsut taivaan rajaamaan
luomaan uudeksi ihmisen
suolantuoksuisen.

Sinä olet taivaani rajapinta
seitsemän mertani
kotisatamani.

Sinä suutelet kuin meri
rakastat kuin taivas
rauhoitat kuin satama.

Olet kutsu, olet vastaus
suolantuoksuinen.

Kierre.

Lyö lyödyksi tullut

rahasta,

uutteesta,

mielipahasta,

rakkauden puutteesta.


Lyö lyödyksi tullut

tavatonta,

rosvoa,

taikka viatonta.


Tai janoten kostoa.


Mutta vain lyöty lyö.

Ja lyö uusi lyötykin.

Sinä olit

Sinä olit siinä
kun katosin
silmistä,
mielestä.

Itseltä ja elämältä.

Sinä olit siinä
silloinkin
silmiä syvemmällä
mieliä virkeämpänä.

Olit onni ja elämä.

kevätjuhlat ;)

Sulatat sydämet
kuin helle jäätelön.

Ja miehet
kuin masuuni raudan.


Silti minä vain
saan näppini sinussa polttaa.

Vain minä voin
kevään kokea kanssasi.

Nuolaista ennen kuin tipahtaa.



Viherrät ohikulkijat luontoa rikkaammin,
kanssasi kevät on juhlaa.

Virtaa

Virtaa

vielä virtaa
nähihinkin nurkkiin, vesi voimaksi vaihtunut.

Ja vielä virtaa
näissäkin suonissa veri voitoksi kuolemassa kääntynyt.

Ja vielä virtaa
tässäkin päässä ajatus, vaikka ei aina uskoisi.

Ja vielä kerran virtaa
vapaus alas laaksoihini.


Virtaa vailla patoja, katkoja, tukoksia.

Sydänmaillesi
viskelin siemeniä rakkauden.

Annoin sataa sata yötä,
paistaa pari viikkoa.

Itkemällä kitkin
rikat rakkauteni,
sirpin teroitin korjuuta odottamaan.


Mutta puolet putosi pahaan maahan,
missä rakkaus on kiireeseen kadonnut,
tai hukutettu hullutuksilla.

Ja puolet kuolivat tulvissa
tai paloivat paahteessa.


Yksi jos jäi,
sen niitän syksyn saapuessa.


Ja keväällä käännän taas sen kivisen ja tarkan maan,
josta siemenen rakkaudeksi tahdon kasvavan.

Ja kylvän vielä kerran.

All you need is...

Se on


unikaverin odottelua,

hikiseen kainaloon hinkumista.


Se on


sipiasiaa nukkumaanmenoaikaan,

kikatuksia kirkonmenoissa.



Se on


mökötyksiä iltapalalla,

känkkäränkkää kerran kuussa.


Se on


lempiruokaa lauantaisin,

lätäköissä pomppimista luvan kanssa.



Rakkaus se on.

Kärsivällinen(kö)

Pakko kai

Pakko kai sinun oli mennä.

Pakkoko minun on mukaan tulla?



Jään tähän.



Odotan ainakin huomiseen.

Valvon ainakin yhden yön.



Ehkä annan unen tulla,

ennen sinua.


Ehkä sinne sinäkin saapuisit,

ehkä odotat minun nukkuvan.




Odotan yhden elämän verran

enkä hetkeäkään enempää.




Jos liikkeissäsi olet

kalmaakin kankeampi


oli uneni oikein

eikä odotus annakaan anteeksi.




Käy kärsivällisyys kärsimykseni edellä

jos et noutajaani nopeammin saavu.

Armo

Niin viime yönä ilmoitettiin

kipujen miehet
sairana käyvät maailmaa parantamaan.


Näin se unessa näytettiin:

Kun kuu on puolillaan
hullut taas häipyvät huoneistaan

armoa kansalle antamaan.


Antavat vaikka väkisin.



Niin viime yönä ilmoitettiin

kipujen miehiin
kääntyvät väet pää kerrallaan.


Näin siitäkin kerrottiin:

pyhät kirjoihinsa katoavat
tai hukkuvat hurskauteensa

eikä armoa enää annetta.


Ei edes väkisin.

Se on hävityksen kauhistus

Kansat juoskoon vuorille,
mutta sinä

Mene sinä vain takkisi hakemaan.


Mene vain lepämään.

Kunnes sinetti aukeaa,
kunnes uusi uhri asetetaan.


Se on hävityksen kauhistus.

Jo toista aikaa.

Tuhat ja kaksisataayhdeksänkymmentä aamua.

Vielä puoli aikaa.


Vain puoli aikaa.



Palaa vain peltosi kylvämään.

Vielä on aikaa.


Ainakin puoli aikaa.

Aamuun

Tuhannesta yöstä

jos yhdenkään saisi unelmoida.



Sadasta kesän sadepäivästä

jos edes yhtenä iltana emme olisi yksin.



Siihen yhteen aamuun

jos valvoa silloin jaksettiin.



Ei hetkittäin tarvitekaan

enää itse kantaa maailmaa.



Siihen kolmanteen aamuun

silloin jos valvottiin.



Siihen ainoaan aamuun

jolloin rakkaus viimein voitti.

-----------------------------------------

Vähän erilainen lähestymistapa taas. Ainakin aihepiiriltään erittäin perinteinen... Mutta mitäs tykkäsit?

Tictoc

Runotorstai: Aika (ilman kelloa)

Älä anna minulle voimaa,
sillä tahdon olla heikko.

Älä anna minulle onnea,
tahdon sen itse löytää.

Älä anna minulle lakia,
rikon sen kuitenkin.

Älä anna minulle maailmaa,
sillä sitten tahtoisin taivaankin.

Anna minulle rakkaus,
rohkeus rikkoa lakisi,
tilaisuus etsiä onneni.

Anna minulle aikaasi,
taivas tuntea sylissäsi,
itkeä pois heikkouteni.

runotorstain haaste

Tällä viikolla päätin kokeilla runotorstain haastetta. Aiheena oli Talven taidetta, josta kirjoitin näin:

?..................................
Kuolema teki talvestakin taiteen

Uudenlainen elämä tekee taiteesta turhuuden.

Vain annetun valssinsa tanssii pakkanen peltikatoilla.

vain kesän verran voi kuurapartaa kaivata.


Marras teki kesälle kuopan,

teki talvestakin taiteen.


Touko on kolmas aamu,

tekee taiteesta turhuuden.

Onnen anatomia

Lyhyet jalat,
ettei ongelmiaan pääse pakenemaan
vaan joutuu ne kasvotusten kohtaamaan.

Pitkät kädet,
joilla ystävään yltää synkkänä hetkenä.

Vähän valehtelevat silmät,
joilla suuri suru hiukan kutistuu
ja pikkuinen ilo valtavaksi paisuu.

Pieni suu,
ettei suohon huuda itseään.

Suuret korvat,
jolla kuulee, jos rakkautta tunnustetaan
tai muuten vain kannustetaan.

Sopivan kokoinen pää,
jonne vain ihmisen kokoinen ajatus mahtuu.