Sinä olit

Sinä olit siinä
kun katosin
silmistä,
mielestä.

Itseltä ja elämältä.

Sinä olit siinä
silloinkin
silmiä syvemmällä
mieliä virkeämpänä.

Olit onni ja elämä.

All you need is...

Se on


unikaverin odottelua,

hikiseen kainaloon hinkumista.


Se on


sipiasiaa nukkumaanmenoaikaan,

kikatuksia kirkonmenoissa.



Se on


mökötyksiä iltapalalla,

känkkäränkkää kerran kuussa.


Se on


lempiruokaa lauantaisin,

lätäköissä pomppimista luvan kanssa.



Rakkaus se on.

Aamuun

Tuhannesta yöstä

jos yhdenkään saisi unelmoida.



Sadasta kesän sadepäivästä

jos edes yhtenä iltana emme olisi yksin.



Siihen yhteen aamuun

jos valvoa silloin jaksettiin.



Ei hetkittäin tarvitekaan

enää itse kantaa maailmaa.



Siihen kolmanteen aamuun

silloin jos valvottiin.



Siihen ainoaan aamuun

jolloin rakkaus viimein voitti.

-----------------------------------------

Vähän erilainen lähestymistapa taas. Ainakin aihepiiriltään erittäin perinteinen... Mutta mitäs tykkäsit?

paljain jaloin

Kansojen aaltoillessa yhtenä
taivaan viiimeisenä tähtenä

kanssasi kaksin jos yksin
jäisinkin sylityksin

Annetaan väkien ja valtojen olla

sillä aika ajoin
kaikin tavoin
olen minäkin

kuten sinäkin

tässä maailmassa kuutamolla.

Värien tai virheiden
vasemmiston sekä vihreiden

sijaan kohtuullisen oikeuden
rakkauden lahjana sokeuden

toivoisin nähtävän

sillä paljain jaloin
jälleen kaikin tavoin
uskallan minäkin

jos vain sinäkin

kahlata läpi elämän.

Onnen anatomia

Lyhyet jalat,
ettei ongelmiaan pääse pakenemaan
vaan joutuu ne kasvotusten kohtaamaan.

Pitkät kädet,
joilla ystävään yltää synkkänä hetkenä.

Vähän valehtelevat silmät,
joilla suuri suru hiukan kutistuu
ja pikkuinen ilo valtavaksi paisuu.

Pieni suu,
ettei suohon huuda itseään.

Suuret korvat,
jolla kuulee, jos rakkautta tunnustetaan
tai muuten vain kannustetaan.

Sopivan kokoinen pää,
jonne vain ihmisen kokoinen ajatus mahtuu.

???

Lapsuuden aikaan, kun ihmettelin

saattaa olla, että en ymmärtänyt
mistä koskaan ajelehtinut kanssasi olenkaan
ja minne pakko poistua olisi.

Mutta sinut täysin ymmärrän.

ja kun maailma on kylmä ja arvaamaton
kaivan taskusta suudelmasi
ravistamaan ajatustani.

Vaan liikaa se poskeltani kiiruhtaa.

Toiveissani jo pian olen luonasi
vapautta nauttimassa huuliltasi.

Meillä ei ole maailmaa
ei aikaa odottaa ikuisuutta.

On vain katse kaipuuta kauniimpi
vain hetki huomistakin kalliimpi.

Me emme tarvitse kaikkea
emme aikaa haikale enempää.

Tahdomme vain toisemme
vain tuokion luona rakkauden.

Me emme odota ajan kuolemaa
emme toivo jatkuvaa nuoruutta.

Odotamme vain vuosien kuluttavan
niin kuin niitä suodaan.

Onni on rakastaa

Onni on olla olemassa
toisen ihmisen unelmissa.

Onni on kuulla sanottavan:
”minäkin rakastan”.

Rakkaus on elää unelmaa
onni on rakastaa.

Tuo taivas taas luokseni
kanna kirkkaus kynnyksen yli.

Luo elämää uutta vuokseni
anna eksyneille tunteilleni syli.

Suo sielusi kiintyä tuoksuuni
anna tuulen kulkea aatteen sivu.

Tuo hetken hengähdys jatkuvaan juoksuuni
kanna halki onnen ja kivun.

Kysely

Minne huutomme suunnataan?
Metsäänkö vastausta hakemaan,
tuuleenko turhuutena haihtumaan?

Mistä rakkautemme lähtee virtaamaan?
Kahden sielun paloistako kulkemaan,
yhden yhteisen elämän osistako koostumaan?

Minne kaipuu katosikaan?
Kiireessäkö unohtui varustaa
sydän vastaan maailmaa?

Kenen suuntaan huutaisinkaan,
mistä alkaisin rakkautta kaivamaan,
ketä muuta kaipaisinkaan?

Huuda sinäkin puoleeni,
vuodata rakkaus mieleeni.
Kaipaathan sinäkin luokseni.

Pyyntö

Sydän pyytää ystäviään
pyytää vierelleen lepäämään.

Maailmojen kattoja katselemaan
tähtien taakse kaipaamaan.

Sydän pyytää pysähtymään
pyytä kiinni pitämään.

Valan vannomaan ikuisen
ajattoman rakkauden.

Sydän pyytää ymmärrystä
pyytää toista sydäntä.

Kulkijaa vierelleen kyselee
ystävää pysyvää matkalleen.

Aikamoista

Unohdetaan eilinen. Muistellaan mieluummin tulevaa. Niitä hetkiä, kun kätesi kylmässä kättäni hakee, kun katseestasi löydän tahdon. Annetaan armoa pakkaselle. Otetaan toisiltamme huomisen lupaus. Lupaus olla luja kuin kivimuuri, hellä kuin kevätsateen kosketus. Kadotaan auringon kanssa iltaisin. Herätään vasta huomiseen uneen. Kun aika on meille armollinen, kun eiliseltä anteeksi on pyydetty.

Tätä on kai tykätä...

Sotketaan toisemme suudelmien tulvaan. Ryvetään rakkaudessa. Tullaan hulluiksi hellyyden kipeydestä. Piehtaroidaan ihastuksen ihmeissä. Kadotetaan ajatus toistemme katseisiin. Kiehnätään kainalokkain. Ulvotaan kaksin kuulle lempemme. Paijataan pois paha mieli.

Herkkää

Istuisin uudelleen vanhan puun juureen
samat askeleet ottaisin.

Liukuisin tuttua pöytää pitkin
ajaisin illaksi kotiin.

Sanoisin sen toistamiseen
tahtoisin vielä tänäänkin.

Taivaat avaisin tähtiä myöden
maailman loisin vielä kerran kiellon päälle.

Rintani raottaisin edessäsi
liekin kipinästäsi ottaisin.

Huomennakin sinua rakastaisin
sanoisin sen toistamiseen
tahdon vielä minäkin.

Tahdon

Tahtoni on olla tuuli hiuksissasi,
jotta lähelle ajatuksiasi pääsisin.

Tahtoni on olla aalto varpaissasi,
jotta surumielen pois kutittaisin.

Tahtoni on olla viltti jaloillasi,
jotta pakkasen luotasi pelästyttäisin.

Tahtoni on olla säde verhojesi välissä,
jotta aamuisin voisit lempeeni herätä.

Tahtoni on alati olla lähelläsi,
jotta sydänääniin saakka sinut tuntisin.