Kärsivällinen(kö)

Pakko kai

Pakko kai sinun oli mennä.

Pakkoko minun on mukaan tulla?



Jään tähän.



Odotan ainakin huomiseen.

Valvon ainakin yhden yön.



Ehkä annan unen tulla,

ennen sinua.


Ehkä sinne sinäkin saapuisit,

ehkä odotat minun nukkuvan.




Odotan yhden elämän verran

enkä hetkeäkään enempää.




Jos liikkeissäsi olet

kalmaakin kankeampi


oli uneni oikein

eikä odotus annakaan anteeksi.




Käy kärsivällisyys kärsimykseni edellä

jos et noutajaani nopeammin saavu.

Meillä ei ole maailmaa
ei aikaa odottaa ikuisuutta.

On vain katse kaipuuta kauniimpi
vain hetki huomistakin kalliimpi.

Me emme tarvitse kaikkea
emme aikaa haikale enempää.

Tahdomme vain toisemme
vain tuokion luona rakkauden.

Me emme odota ajan kuolemaa
emme toivo jatkuvaa nuoruutta.

Odotamme vain vuosien kuluttavan
niin kuin niitä suodaan.

Sinä annoit sanan
sormen ojensit

vaan missä viipyy askeleesi suuntaani?

Minä vannoin valan
tartuin käteesi

johdin ohi kipeiden pisteiden.

Et ehkä ymmärräkään
tai tahdokaan tietää

kuinka kaipaa sanojasi janoni.

Ei ole kai syytäkään
sinun kaipuutani sietää

makaahan harteillasi jo omasi.

Kulkea kyllä kerkeät
kaipuuta ethän kadota

sama polte täälläki käy.

Kysely

Minne huutomme suunnataan?
Metsäänkö vastausta hakemaan,
tuuleenko turhuutena haihtumaan?

Mistä rakkautemme lähtee virtaamaan?
Kahden sielun paloistako kulkemaan,
yhden yhteisen elämän osistako koostumaan?

Minne kaipuu katosikaan?
Kiireessäkö unohtui varustaa
sydän vastaan maailmaa?

Kenen suuntaan huutaisinkaan,
mistä alkaisin rakkautta kaivamaan,
ketä muuta kaipaisinkaan?

Huuda sinäkin puoleeni,
vuodata rakkaus mieleeni.
Kaipaathan sinäkin luokseni.

Unohdus ja odotus

Saavu taas silmiäni ilahduttamaan

Anna tarkoitus ajan kululle
ole odotuksen arvoinen.

Riisu yltäni eilinen
ole unohduksen arvoinen.

Anna uskoa huomiseen
luo toivoa uuteen unohdukseen
lainaa rakkauttasi matkalle.

Ole unohduksen odotus.

Kaipuu

NYT

Miksi en lapsena leikkinyt riittävästi?
Nyt, kun aikaa olisi
olen leikkimieleni kadottanut.

Miksi en koulussa hankkinut tietoa?
Nyt, kun uutiset tulvivat
en tiedä, mitä uskoa.

Miksi en nuorena rakastanut kiihkeästi?
Nyt, kun kaipuu on
ovat tunteeni kylmentyneet.

Miksi en terveenä työskennellyt innolla?
Nyt, kun tahtoa olisi
ovat raajani kangistuneet.

Ne hetket olivat ja menivät,
on opittava elämäni kanssa olemaan.

Ajat kuluvat ja vaihtuvat,
on opittava mielensä uudistamaan.

ULAPALLA

Purteni poloinen
liian kauksi kai sinusta,
turhan etäälle taivaista johdatti.

Purteni poloinen
aaltojen armoille,
laineiden lyötäväksi ajautui,

Liiaksi loittonin luotasi.

Kaipaan rantaan raahautua,
aallokossa ajautua syliisi.

Olen jo seilannut riittävästi,
tarpeeksi kokemuksia kerännyt.

Olen valmis satamaan telakoitumaan,
halukas viereesi rauhoittumaan.

KUU TAKATASKUSSA

Olen vuoteni tuhlannut kuuta tavoitellen.

Minä aikanai,
voimani,
järkeni siihen annoin.

Sanovat, ettei kuuta voi saavuttaa.
Uskonut en siihen itsekään.
Silti luulin siinä elämäni tarkoituksen lepäävän.

Vaan en kuusta tullut hullummaksi.

Nyt, kun kuu kuumottaa taskussani,
en voi siitä haaveilla.

Tämäkö oli elämäni määränpää?
Kaiken taas antaisin,
jos kuuta voisin kaipailla.