Hukun humalassa
järveen juhannuksena

tai mieleni syviin vesiin
marraskuun mietteisiin.

Hukun kumminkin.


Muutun mullaksi
lierojen ruuaksi

tai maadun jo matkalla hautaan
lahoan ajan mittaan.

Katoan kuitenkin.


Ja jos joku ottaa vaivakseen
pääsenkö sittenkään taivaaseen

Kerron: ellei juhlita yläkerrassa
niin ainakin matojen ruokalassa.

Juhlitaan joka tapauksessa.

Piru vie
minkä lie

mutta olihan etuoikeus elää
ennen kuolemaa.

Vanha viisaus:
vanhuus on vitsaus

mutta olihan onni olla nuori
ennen keski-iän kriisiä.

Siitä saat
kuulla taas

että olisi surku sammaloitua
ennen lapsuudenkaan loppua.

Armo

Niin viime yönä ilmoitettiin

kipujen miehet
sairana käyvät maailmaa parantamaan.


Näin se unessa näytettiin:

Kun kuu on puolillaan
hullut taas häipyvät huoneistaan

armoa kansalle antamaan.


Antavat vaikka väkisin.



Niin viime yönä ilmoitettiin

kipujen miehiin
kääntyvät väet pää kerrallaan.


Näin siitäkin kerrottiin:

pyhät kirjoihinsa katoavat
tai hukkuvat hurskauteensa

eikä armoa enää annetta.


Ei edes väkisin.

ihmisyys

Ihmisyys ihmisen on ies

kantaa turhaa taakkaa,
itkeä itseään
tai koko elämää.
Aina anoa tai odottaa.

Ei vieraile edes vapaus
hymykin jos kyläilee
se korkoineen takaisin vaaditaan.

Onni olisi olla vaan,
ajatuksen rattaasta vapautua,
vaille moraalia ajautua.

Unohtaa olevansa ihminen.
-----------------------------

Ei niin pirteää tällä kertaa. Mitäs piditte?

päätöntä

Kauas kantoi katse
rajaton ajatus ystäviään ylempi.

Vaan iski elämä
tanssittiin vadille pää parhainkin.

Lyhyeksi silti jää näkö nauravan.

Vielä versoo elo uudestaan
vielä miettimään pistää päätönkin.

mitähäntästäsanois...

Olen metsä ilman huutajaa

helisevä vaski

kuu puolikas vain.



Sinä olet rakkaus

kevään merkki tammikuussa

olet kaikuni kaipaama huutaja.



Anna enkelten kieli

kerro kaiken maailman salaisuudet

tuo kellooni uusi kumahdus.



Olethan rakkaus

alun ajan merkki.

???

Lapsuuden aikaan, kun ihmettelin

saattaa olla, että en ymmärtänyt
mistä koskaan ajelehtinut kanssasi olenkaan
ja minne pakko poistua olisi.

Mutta sinut täysin ymmärrän.

ja kun maailma on kylmä ja arvaamaton
kaivan taskusta suudelmasi
ravistamaan ajatustani.

Vaan liikaa se poskeltani kiiruhtaa.

Toiveissani jo pian olen luonasi
vapautta nauttimassa huuliltasi.

isaywhatwhat?

Kiireetön yö,
ihmeitä tekevä ikuisuus,
tämän maailman ajan laulut.

Musta tähdettömyys taivaaseen ja takaisin.

vain pelastus tuijottaa takaisin.

hiljaisuus,
kun aika on kuollut hämärässä - tuhansien muistojen holtiton ja pelottava rakkaus.

Tässä se, mitä maailma ei kerro:
kuoleman ja uuden syntymän leikki.
Kalsea on kehdoksi kadotus.

Ajattomuus varovaisin liikkein
hiipii puolitiehen vastaan
kun aika on vaiennut kahlittuna.

Muista pelastaa joku tänään.

Pelasta minut.

Muista minut meren kohinassa.

Muista lapsuuden lauluissa.



Anna juurteni löytää tiensä sydämesi maille.

Anna suudelma sinetiksi.



Anna sanojen karata.

Tunne minut niiden takaa.

Muista minut satamaan saapuessasi.



Kerää kyyneleeni kerran kadonneet.

Muista minun hymyilleen.

Pelasta minut.

Uni

Uni kutsuu.

Uni kurjan pelastaa.



En jaksa enää totuutta tuijottaa.

Tahdon katsella unelmaa.



Jos uneen kanssani lankeat,

sinut kiinni otan.



On aika katse laskea,

aika silmät sulkea.



Unessa kuvittelemme ymmärtävämme.

Unessa luulemme ajan olevan ikuinen.
__________________________________________

Pisin väli kirjoittamisessa viimeisen parin vuoden aikana katkesi tähän.

Kunnia ja kuritus

Tämä aika kunniatta lapsiaan kurittaa.
Totuus on maailmaa raskaampi kantaa.
Rakkaus voi riuduttaa rajuimmin.

Totuus tarjoaa vapautta.
Rakkaus antaa kaiken anteeksi.
Kuri on kuolleen lihan kulttuuria.

Jumaluudestaan henki humaltunut
Totuudestaan ruumis turtunut
Rakkautensa kurin kunnialla raiskannut.

Reissu

Täällä ihmiset ovat hiljaa Tai puhuvat vain itsekseen. Täällä ihmiset kulkevat silmät suljettuina mutta tuijottavat juuri sinua. Täällä seinilläkin olisi sanottavaa jos joku kuulemaan suostuisi. Täällä pahalla on paras palkkaus vaikka parannus jokaisella kulmalla kutsuu. Täällä asuu yksinäisyys ja ikävä kaiken kansan keskellä. Täältä karhutaan mennyttä maailmaa tai uutta yritetään rakentaa. Tänne jätin sanoja sinusta kai kulkevat ne vielä korviisi.

Yhden kerran ikuisuus
kerran kaikkeuden kaiku maailmojen rannoilla.

Hetken verran ikuisuus
hetken vain sinun ja minun on ajattomuus.

Ei ikuisuus koita kahta kertaa
ei hetki hetkeä pitempään viivy.
 
Aikanaan jatkuu ajan kulku
jatkuu elämä ilman iankaikkista.

Tuokion taas seisahtuu maailma
hetken taas vain sinä ja minä
ja ikuinen ajan puute.
 
--------------------------------------------------------------
Autuaita ovat hullut,
he eivät tiedä, mitä he tekevät.

Autuaita juopuneet,
he saavat maailman omistaa.

Autuaita ovat äänekkäät,
heidän tarpeensa tiedetään.

Autuaita parrakkaat,
heitä tulee joulupukeiksi kutsuttaman.
 -------------------------------------------------------------

Jossittelua

Jos taipuu vartesi tuulessa,
olen tukipuuna sinuun sidottu.

En sinun maahan painua anna.

Jos sulavat sokeriset ajatuksesi sateessa,
olen varjo niiden suojana.

Sinun ja liian ankaran taivaan välillä.

Jos ajaa elämä ohitsesi,
olen hippivolkkari maantiellä.

Kyydissäni saat kappaleen matkaa kulkea.

Jos olet puustasi irronnut lehti,
olen lempeä tuulahdus.

Olen sammal oksiston alla.

Jos kaipaat,
vastaan sinulle.

Jos olet,
olen minäkin.

------------------------

Tällaiseksi jossitteluksi tämä taas meni. Mikäli pidit tekstistä, linkkaa eteenpäin :)