En anna ruusun arkkuni yllä kuihtua
en kaipaa multaa kummempaa.
Suolaa elämään,
ei haavoihin.
Ei huuda kumpuni kynttilän lämpöä
ei kylmää kiveäkään.
Leipää kansalle,
ei kuolleille.
Kuolleet haudatkoon kuolleensa.
Te, jos vielä elätte,
ruusun arkkuni sijaan yksinäiselle
lämmön kumpuni sijaan kodittomalle annatte.
---------------------------------------------------------
Inspiraation lähteenä erään jo horsmaa puskevan papin kirjoittama kirja, jossa mies päivitteli kalliiden hautajaisten järjettömyyttä, kun vielä elävät ovat puutteessa. Lisäksi inspiraatiota Samuli Putrolta kappaleesta tavalliset hautajaiset. Katotaanpa jos seuraavaan kirjoitukseen saisin taas vähän positiivisempaa säväystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti