Jos sinut uneen unohdan
muista minun sanoneen:

kerran päättyi sateenkaari
tämänkin sohvan nurkkaan.


Ja olethan sinä
siellä tallessa

ainakin siinä
yhdessä unessa.

Kuten olit silloinkin
sen sohvan nurkassa.
....................

Ajattelin, millaista on unohtaa tai olla tuntematta rakkaitaan. Näin sen mietin.

Hymyile, kiitä ja anna anteeksi.

Hymyile
sillä yhdelle yksinäiselle
se voi olla päivän hellin hetki.


Kiitä
sillä yhdelle ahkeralle
se voi antaa syyn jatkaa vielä huomennakin.

Anna anteeksi
sillä yhdelle syylliselle
se voi olla viimeinen pisara rakkautta.

Pitkää ikää

Pitkän liiton salaisuus
on joka aamu ihastua uuteen ihmiseen,

ja tutustua tähän päivän mittaan.

Unohtaa aina uudelleen,
miksi ei voisikaan rakastaa.

ja lumoutua kuin silloin ensi kertaa.


Sitten illan aikaan nukahtaa samaan vanhaan kainaloon.

runon ja suven päivän suviruno

Kesä on runo
Luojan lausuma.

Taivaan riimi järven pintaan,
Metsän tuoksu loppusointina.

Meren maku rantakivellä
kantavana ajatuksena.

Ja pikkuisen pakkaseen saa
kuin laatikkoon rakkaimman runon tallettaa.
.................

Ilosta runon ja suven päivää!

vipinää kipinöihin

Jospa iskisit kipinän
kun rakkautemme on kuivaa vielä
ja tuli siihen tarttua voisi

unohtaisimme kitinän
emmekä enää viitisis kaivella siellä
mistä kuonan kullan sijaan esiin toisi.

Ja vaikka saapuisi yö
joka kauas toisista kätemme lyö

tai tulisi jatkuva työ
joka tulen takastamme syö

hakisit sielusi liiteristä
yhden kuivahkon kalikan
ja uhraisit sen liekkiin

jo alkaisi ilmamme väristä
ja kenties tämänkin palikan
saisit takaisin leikkiin.