Kanssasi katsella yli ajan
ylitse rajan kaikkeuden.
Tuntea vapauden tuoksun
hetkeksi juoksun jatkuvan unohtaa.
Silmistäsi ajatuksia lukea
uutta tukea omiini sieltä etsiä.
Kovin on tunne tuo vaikea
sydän haikea ajan armoilla.
Katse vapaa pois katoaa
aika patoaa tunteiden virran.
Murhe laulaa tuhansin kielin
harhaisin mielin kulkijaa taluttaa.
Vielä kerran saa laulumme raikaa
kun aikaa ei huolena lainkaan.
Syyttä siihen nähdä vaivaa
ei taivaan portille murheella mennä.
Aikanaan päättyy aika
päättyy taika hetken hurman.
Vapaus luoksemme kulkee
pois sulkee harmin harmaan.
Silloin riemu viimein ratkeaa
kahle katkeaa ajan armottoman.
----------------------------------------
Meinasin kirjoittaa rakkausrunon, mutta tämmösen sitte teinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti