Tuo taivas taas luokseni
kanna kirkkaus kynnyksen yli.

Luo elämää uutta vuokseni
anna eksyneille tunteilleni syli.

Suo sielusi kiintyä tuoksuuni
anna tuulen kulkea aatteen sivu.

Tuo hetken hengähdys jatkuvaan juoksuuni
kanna halki onnen ja kivun.

Tuulen lupaus tulla taas,
tuoda takaisin kaiku kauaksi karannut.

Tuulen lupaus kyläillä vaan,
antaa hetken helpotus kuumeneviin tunteisiin.

Tuulen lupaus saapua uudestaan,
toviksi toivoa luomaan katseiden kirkastumiseen.

Sinä annoit sanan
sormen ojensit

vaan missä viipyy askeleesi suuntaani?

Minä vannoin valan
tartuin käteesi

johdin ohi kipeiden pisteiden.

Et ehkä ymmärräkään
tai tahdokaan tietää

kuinka kaipaa sanojasi janoni.

Ei ole kai syytäkään
sinun kaipuutani sietää

makaahan harteillasi jo omasi.

Kulkea kyllä kerkeät
kaipuuta ethän kadota

sama polte täälläki käy.

Kaunis sieluni sirpaleina
pitkin polkuja paikoillaan makaa

haaveiden tai hulluuden harhateillä.

Saarrettu sydämeni arkana
ympäriltään etsii ymmärtäjää

pyyntöihin huulille kuoleviin.

Sielu kerätköön sirpaleensa
sydän jättäköön vaateensa

taistoon enää ei käteni taivu.

Polut pitäköön muistonsa
ymmärrys etsiköön vain itseään

sielu sydäntä syytelköön.

Lentoon

Suo siipiesi suojissa elämään opetella
Pelkään lentoon yksin lähteä

Sydän kun syttynyt rohkeuden liekkiin
Mieli kevyt kuin höyhen
Saatan siipiäni kokeilla kanssasi.

Kuljeta kohti korkeutta
jos liitoni maata päin kaartaa

Painot kun harteilta pudonneet
Katse kun valoa enää ei arkaile
Laske vapaaksi taivaiden tuuliin kulkuni.

itkut

Harvalle ilta armoaan antaa
rakkaus itkee auringon laskun aikaan

Yö ottaa omansa
rakkaus suree kuiskaajan osaansa

Vaan saa sanojaan verhojen takaa
pyytää kulkijoita toistamaan

Vaikka kylmä ja valoton
rakkauden kyynelten hetki on

Ei koskaan kaikkoa kokonaan
ei unohtaa voi kaipaajiaan

Rakkaus kun öisin itkee
kulkija kylminkin sen jossain tuntee

Turhaan kyynelkään putoa
jos silmät rakkautta vuotavat.

Kysely

Minne huutomme suunnataan?
Metsäänkö vastausta hakemaan,
tuuleenko turhuutena haihtumaan?

Mistä rakkautemme lähtee virtaamaan?
Kahden sielun paloistako kulkemaan,
yhden yhteisen elämän osistako koostumaan?

Minne kaipuu katosikaan?
Kiireessäkö unohtui varustaa
sydän vastaan maailmaa?

Kenen suuntaan huutaisinkaan,
mistä alkaisin rakkautta kaivamaan,
ketä muuta kaipaisinkaan?

Huuda sinäkin puoleeni,
vuodata rakkaus mieleeni.
Kaipaathan sinäkin luokseni.

Kuolematon

Aamulla keinuvat kahdet kehdot
Päivän kulku askeleet yhteen tuo
Yö yhdessä nukutaan.

Koittaa huomen taas toistamiseen.

Aina auringon armosta lähtien
kuun kimallukseen saakka
jos katsella vain saisinkin.

Kai kanssasi olenkin kuolematon.

Yö komentaa kiinni silmät
Jää aamu iäksi uudeksi alkamaan
Eilinen saa huomista opettaa.

Kai kiveen kirjattiin:

kuolematon.

Unohdus ja odotus

Saavu taas silmiäni ilahduttamaan

Anna tarkoitus ajan kululle
ole odotuksen arvoinen.

Riisu yltäni eilinen
ole unohduksen arvoinen.

Anna uskoa huomiseen
luo toivoa uuteen unohdukseen
lainaa rakkauttasi matkalle.

Ole unohduksen odotus.

Pyyntö

Sydän pyytää ystäviään
pyytää vierelleen lepäämään.

Maailmojen kattoja katselemaan
tähtien taakse kaipaamaan.

Sydän pyytää pysähtymään
pyytä kiinni pitämään.

Valan vannomaan ikuisen
ajattoman rakkauden.

Sydän pyytää ymmärrystä
pyytää toista sydäntä.

Kulkijaa vierelleen kyselee
ystävää pysyvää matkalleen.