Lapsuuden aikaan, kun ihmettelin
saattaa olla, että en ymmärtänyt
mistä koskaan ajelehtinut kanssasi olenkaan
ja minne pakko poistua olisi.
Mutta sinut täysin ymmärrän.
ja kun maailma on kylmä ja arvaamaton
kaivan taskusta suudelmasi
ravistamaan ajatustani.
Vaan liikaa se poskeltani kiiruhtaa.
Toiveissani jo pian olen luonasi
vapautta nauttimassa huuliltasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti