paljain jaloin

Kansojen aaltoillessa yhtenä
taivaan viiimeisenä tähtenä

kanssasi kaksin jos yksin
jäisinkin sylityksin

Annetaan väkien ja valtojen olla

sillä aika ajoin
kaikin tavoin
olen minäkin

kuten sinäkin

tässä maailmassa kuutamolla.

Värien tai virheiden
vasemmiston sekä vihreiden

sijaan kohtuullisen oikeuden
rakkauden lahjana sokeuden

toivoisin nähtävän

sillä paljain jaloin
jälleen kaikin tavoin
uskallan minäkin

jos vain sinäkin

kahlata läpi elämän.

Tictoc

Runotorstai: Aika (ilman kelloa)

Älä anna minulle voimaa,
sillä tahdon olla heikko.

Älä anna minulle onnea,
tahdon sen itse löytää.

Älä anna minulle lakia,
rikon sen kuitenkin.

Älä anna minulle maailmaa,
sillä sitten tahtoisin taivaankin.

Anna minulle rakkaus,
rohkeus rikkoa lakisi,
tilaisuus etsiä onneni.

Anna minulle aikaasi,
taivas tuntea sylissäsi,
itkeä pois heikkouteni.

runotorstain haaste

Tällä viikolla päätin kokeilla runotorstain haastetta. Aiheena oli Talven taidetta, josta kirjoitin näin:

?..................................
Kuolema teki talvestakin taiteen

Uudenlainen elämä tekee taiteesta turhuuden.

Vain annetun valssinsa tanssii pakkanen peltikatoilla.

vain kesän verran voi kuurapartaa kaivata.


Marras teki kesälle kuopan,

teki talvestakin taiteen.


Touko on kolmas aamu,

tekee taiteesta turhuuden.

Onnen anatomia

Lyhyet jalat,
ettei ongelmiaan pääse pakenemaan
vaan joutuu ne kasvotusten kohtaamaan.

Pitkät kädet,
joilla ystävään yltää synkkänä hetkenä.

Vähän valehtelevat silmät,
joilla suuri suru hiukan kutistuu
ja pikkuinen ilo valtavaksi paisuu.

Pieni suu,
ettei suohon huuda itseään.

Suuret korvat,
jolla kuulee, jos rakkautta tunnustetaan
tai muuten vain kannustetaan.

Sopivan kokoinen pää,
jonne vain ihmisen kokoinen ajatus mahtuu.

ihmisyys

Ihmisyys ihmisen on ies

kantaa turhaa taakkaa,
itkeä itseään
tai koko elämää.
Aina anoa tai odottaa.

Ei vieraile edes vapaus
hymykin jos kyläilee
se korkoineen takaisin vaaditaan.

Onni olisi olla vaan,
ajatuksen rattaasta vapautua,
vaille moraalia ajautua.

Unohtaa olevansa ihminen.
-----------------------------

Ei niin pirteää tällä kertaa. Mitäs piditte?

päätöntä

Kauas kantoi katse
rajaton ajatus ystäviään ylempi.

Vaan iski elämä
tanssittiin vadille pää parhainkin.

Lyhyeksi silti jää näkö nauravan.

Vielä versoo elo uudestaan
vielä miettimään pistää päätönkin.

mitähäntästäsanois...

Olen metsä ilman huutajaa

helisevä vaski

kuu puolikas vain.



Sinä olet rakkaus

kevään merkki tammikuussa

olet kaikuni kaipaama huutaja.



Anna enkelten kieli

kerro kaiken maailman salaisuudet

tuo kellooni uusi kumahdus.



Olethan rakkaus

alun ajan merkki.

uusia aikoja

Uusia aikoja
ajatuksia

Ihmisen kokoista rakkautta.

Pimeisiin päiviin
pilkkeitä paremmalta valolta.

Uskonpuhdistuksia
valistusta

Jumalaa suurempaa huomista.

Sateisiin pilviin
ravintoa taivaan kattiloista.

Kultakausia
aamuja

Arkea harmaampia hiuksia.

Vuosien juoksuun
nestepisteitä riittävästi.

???

Lapsuuden aikaan, kun ihmettelin

saattaa olla, että en ymmärtänyt
mistä koskaan ajelehtinut kanssasi olenkaan
ja minne pakko poistua olisi.

Mutta sinut täysin ymmärrän.

ja kun maailma on kylmä ja arvaamaton
kaivan taskusta suudelmasi
ravistamaan ajatustani.

Vaan liikaa se poskeltani kiiruhtaa.

Toiveissani jo pian olen luonasi
vapautta nauttimassa huuliltasi.

isaywhatwhat?

Kiireetön yö,
ihmeitä tekevä ikuisuus,
tämän maailman ajan laulut.

Musta tähdettömyys taivaaseen ja takaisin.

vain pelastus tuijottaa takaisin.

hiljaisuus,
kun aika on kuollut hämärässä - tuhansien muistojen holtiton ja pelottava rakkaus.

Tässä se, mitä maailma ei kerro:
kuoleman ja uuden syntymän leikki.
Kalsea on kehdoksi kadotus.

Ajattomuus varovaisin liikkein
hiipii puolitiehen vastaan
kun aika on vaiennut kahlittuna.