Maailman laita takapihan perällä,
rohkeutta riittää rappusille saakka.
Taivaan kansi kirkon katossa,
rukous ei huulilta hengissä selviä.
Eilen oli elämää,
sekin elämättä jäänyttä.
Ikkuna ihmeisiin olohuoneen nurkassa,
turhuuteen ei aikaa saa tuhlata.
Suojana seinät ympärillä,
keskellä huonetta sortumista odottaa.
Eilenkään ei ollut elämää,
eikä olisi elänytkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti