Kivinen sieluni
kiveksi sormeasi koristamaan,
painoksi mielesi niskaan.
Ei kivi kivestä kaunista hakkaa.
Kovin on kova kohtalo toisen
jos vastaan saa vain samanmoisen.
Siksi kätesi sitä koskemaan
ja mieli kiven sisään
josko lempi sen lohkaisee.
Vielä kvinen sielunikin
kun kyllin on sormesi sitä silittänyt
voi huomata riittävän rakkauden
kallioitakin ravistamaan.
Kivan tarinan olet runoosi saanut :)
VastaaPoista